Sämpylöitä ja arviointia

Tällä ja viime viikolla ohjelmassa oli hiivataikinan valmistamisen opettelua. Oppimiskysymykset olivat seuraavat: Mitä hiiva tarvitsee toimiakseen? Mitä tarkoitetaan taikinan alustamisella? Miten pyöritän sämpylät? Mistä tiedän, että sämpylät ovat kypsiä?

Lisäksi mietimme, mistä osa-alueista kotitalouden arviointi muodostuu ja millaista on esimerkiksi kahdeksikon arvosanan saaneen oppilaan toiminta kotitaloustunnilla. Kotitalous on uusi oppiaine ja on tärkeää, että oppilaat tietävät, mitä asioita tunneilla arvioidaan ja miten jokainen itse voi vaikuttaa omaan arvosanaansa niin tuntityöskentelyllä kuin kotona harjoittelemalla. Kotitalous on taitoaine, jossa tarvitaan taidon oppimisen tueksi paljon tietoa. Taitojen arvioiminen ei ole helppoa, sillä jokaisella oppijalla on oma lähtötasonsa - toiset ovat tehneet paljon kotitalouteen liittyviä asioita jo kotona, toisilla taas kotitaloustaitojen harjoittelu alkaa vahvistua uuden oppiaineen myötä. Tämän vuoksi kotitaloustunneilla lähdetään liikkeelle taitojen harjoittelussa varsin helpoista käytännön sovelluksista, kuten pöydän pyyhkiminen, lattian lakaisu, puuron keittäminen tai teeleivän valmistus. Taitojen harjaantuessa myös tehtävien haasteellisuus lisääntyy. Käytännön työskentelytaidot ovat kuitenkin vain yksi osa-alue kotitalouden sisällöissä ja sitä kautta arvioinnissa.

Tiedonhankintataidot ovat tänä päivänä yhä keskeisemmässä roolissa kun ajatellaan kotien arkea ja kotitalouksien toimintaa. Millaiseen ruokaohjeeseen voin luottaa? Mistä löydän luotettavaa tietoa kodinkoneiden vertailuun ostopäätöstä tehdessäni? Millaisen pesuaineen valitsen urheilutekstiileille? Näitä tiedon hankkimisen ja soveltamisen taitoja harjoitellaan kotitaloustunneilla. Toistaiseksi tietoa tuntien aikana etsitään pääasiassa oppikirjasta, mutta ope antaa kyllä välillä luvan käyttää esim. omaa puhelinta tiedonhankintaan ja ehkäpä jonakin päivänä kotitaloustunneilla mukana on myös tablettilaite. Yksinkertaisimmillaan tiedonhankintataidot näkyvät kotitaloustunnilla siinä, miten oppilas osaa tulkita ruokaohjetta ja toimia kirjallisen ohjeen mukaan tai osaako hän hakea tietoa kirjasta johonkin tehtävään.

Kolmas arvioitava osa-alue on yhteistyötaito. Kotitaloustunnilla yhteistyötaidot ovat äärettömän keskeisessä roolissa. Monia harjoituksia tehdään yhdessä ja vaikka sämpylätaikinan alustaakin yksin, saattaa kaverista olla jotain apua siinäkin. Vaikkapa sillä viime hetkellä, kun taikinaan pitäisi lisätä vielä vähän jauhoja, jotta se taikina irtoaisi kädestä… Yhteistyötä tehdään jokaisella opetuskerralla, kun ryhmät siistivät keittiönsä käytännön työskentelyn jälkeen. Siitä täytyy antaa kyllä erityiskiitos tämän koulun seiskaluokkalaisille, joiden työskentelyn jäljiltä keittiöt jäävät lähes poikkeuksetta hienoon kuntoon! Joskus ope joutuu oikein kehottamaan innokkaita keittiöiden siistijöitä lähtemään jo kotiin… Yhteistyötä ovat myös hyvät käytöstavat ja toisten huomioon ottaminen.  On kuitenkin tärkeää erottaa hyvä käytös ja oppilaan temperamentti - saimmekin oppilaiden kanssa hyvää keskustelua aikaiseksi siitä, miten arviointiin vaikuttaa se, jos on luonteeltaan rauhallinen, vilkas, arka tai puhelias. Kaikki temperamentit kuitenkin pystyvät harjaantumaan hyvään ja toiset huomioon ottavaan käytökseen. Yhteistyötaidot ovat keskeinen taitoalue, jota harjoitellaan kotitaloustunneilla ja otetaan huomioon myös arvioinnissa.

Arviointi ohjaa oppimista ja opettamista. Toivottavasti niin oppijat kuin heidän huoltajansakin rohkaistuvat kysymään lisää, mikäli kotitalouden arviointi ihmetyttää. Se, että kotona saa harjoitella kotitalouden taitoja monipuolisesti, näkyy aivan varmasti myös kotitaloustunneilla ja on aivan mahtava ”perintö” tulevaisuutta ajatellen. Kaikki kouluaineet ovat tavattoman tärkeitä, mutta kotitalous-oppiaineella on kosketuspintaa jokaiseen päivään, niin arkeen kuin juhlaankin.

 

Sämpylät (4 kpl)

 

Taikinan juuri:

1,25 dl vettä

12,5 g hiivaa (1/4 pkt)

1 tl sokeria

1,25 dl vehnäjauhoja

 

Lisäksi:

½ tl suolaa

n. 1,5 dl sämpyläjauhoja

1 rkl rypsiöljyä

 

1. Valmista taikinan juuri: murenna hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen ja sekoita puuharukalla. Lisää  sokeri ja vehnäjauhot puuhaarukalla sekoittaen. Anna juuren kohota peitettynä lämpimässä paikassa n. 10-15 min.

2. Lisää juureen loput aineet (suola, sämpyläjauhot ja öljy) alustamalla taikinaa yhdellä kädellä. Taikina on valmis, kun se irtoaa kulhon reunoista ja sormista. Varo, ettet laita liikaa jauhoja.

3. Laita uuni kuumenemaan (tasalämpö, 225 astetta/kiertoilma, 220 astetta). Ota esille pelti ja leivinpaperi.

4. Leivo taikinasta jauhotetulla pöydällä neljä sämpylää.

5. Laita sämpylät pellille leivinpaperin päälle kohoamaan. Peitä kohotusliinalla.

6. Ota liina pois ennen paistamista. Paista sämpylöitä uunin keskitasossa n. 10-12 minuuttia.

Macaroneja lauantaikoulupäivänä

Meillä on lauantaina koulua, jotta saamme yhden syyslomapäivän lisää. Innokkaat oppilaani kyselivät, voisimmeko leipoa jotain vähän haastavampaa kuin vain ohrarieskaa. Kokeillaanpa siis tätä ohjetta ja ladataan kuvat jälkikäteen...

Kokeilimme ohjetta ja saimme aikaiseksi varsin monennäköisiä tuloksia! Macaronit ovat haastava leivonnainen - opimme varmasti aika monta asiaa aina opettajaa myöten. Kokeilu liittyy teemaan, miten kotitaloustaitoja voidaan arvioida. Millaisia haasteita voi seiskaluokan oppilaille asettaa eri taitoalueiden osalta ja kuinka paljon tekemiseen ja taitojen harjoitteluun vaikuttaa oppilaan oma innostus ja sitoutuminen? Kotitaloushan on niin paljon muutakin kuin vain ruoanvalmistusta tai leipomista. Kotitaloustunneilla harjoitellaan käytännön työtaitoja, yhteistyötaitoja sekä tiedonhankinnan ja soveltamisen taitoja.

Ja kuten jo aiemmin olemme todenneet moni muu oppiaine integroituu kotitalouteen. Tänään piipahdimme historian puolella, kun pohdimme miten leipä keksittiin ammoisina aikoina - tarinahan kertoo, että leipä syntyi puuron kiehuttua yli nuotiokiville ja paistuttua kuumilla kivillä rieskaksi. Tämän tarinan todellisuutta oli kiva mutustella ohrarieskan kera. 

Ja koska siisteys kuuluu kotiin ja kotitalouteen, voin ilokseni todeta, että launtaikoulupäivänäkin luokka jäi puhtaana odottamaan maanantaita.  

Macarons (ei ihan aitoja, mutta melkein)

3/4 dl mantelijauhetta
1,5 dl tomusokeria
1 valkuainen
0,5 rkl hienoa sokeria

1. Laita uuni kuumenemaan 150 asteeseen.
2. Sekoita mantelijauhe ja 0,5 dl tomusokeria keskenään.
3. Vaahdota valkuaista hetki sähkövatkaimella. Lisää hienosokeri ja jatka vatkaamista, kunnes valkuaisvaahto on kovaa.
4. Lisää loppu tomusokeri vähitellen ja vatkaa seosta vain sen verran, että seos on kiiltävää.
5. Sekoita manteli-tomusokeriseos valkuaisvaahdon joukkoon.
6. Laita seos muovipussiin ja pursota leivinpaperilla vuoratulle pellille halkaisijaltaan n. 2 cm nokareita parillinen määrä.
8. Anna pohjien seistä huoneenlämmössä n. 15 min ennen uuniin laittamista.
9. Paista uunin keskitasolla n. 15 min. (Lastalla varovasti kohotettaessa leivonnaisen pohja on kuiva)

Milloin vesi kiehuu?

Tänään tutkimme veden kiehumista. Jokainen ryhmä sai keittää 2 dl vettä haluamassaan teräskattilassa ja haluamallaan levyllä. Vain kattilan materiaali, veden määrä ja lieden teho olivat kaikilla ryhmillä samat. Tavoitteena oli tunnistaa veden kiehumispiste ja ottaa aikaa, kuinka kauan menee veden kiehauttamiseen perinteisellä liedellä, jonka levyt ovat valurautaa. Kokeen jälkeen pohdimme, mitkä tekijät vaikuttavat veden kiehumiseen ja energian säästämiseen liedellä vettä kuumennettaessa. 

Tässä alla kaikkien ryhmien "keitokset". Yksi niistä on energiatalodellisin, mutta se kattila ei kuitenkaan tainnut voittaa kisaa... 

Veden keittämisen jälkeen jokainen sai harjoitella lieden käyttöä valmistamalla itselleen mehukeiton. Samalla tutustuttiin perunajauhoilla suurustamiseen ja kokonestesuurukseen. 

Mehukeiton kaveriksi hauduteltiin vielä hiutalepuuroja. Tänään opittiin monta keskeistä ruoanvalmistuksen käsitettä:

- kiehauttaa

- keittää

- hauduttaa

- suurustaa