Syksyn satoa

Joululoma alkoi tänään! Tässä syyslukukauden päätteeksi kuvakimara seiskaluokkalaisten taidonnäytteistä.

Kotitalouden arviointi

Mistä kotitalouden arvosana muodostuu?

On taas se aika vuodesta, kun opettajat pistävät kaiken energiansa kouluvuoden loppuunsaattamiseen. Arviointi on iso osa sitä työtä, vaikkakin arviointi on osa opettajan työtä joka päivä. Tässä vaiheessa vuotta on välitodistuksen arvioinnin antamisen aika.

”Opetussuunnitelman perusteiden (2003) mukaisessa oppimiskäsityksessä oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana ovat uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.” (Myllykangas, Marja  http://www.edu.fi/perusopetus/kotitalous/ops_kaytantoon/oppilaan_arviointi luettu 14.12.2014).

Kotitaloutta on seitsemännellä  luokalla kaikille yhteisenä aineena kolme kurssia ja näin ollen oppilaat saavat seitsemännellä luokalla kolme kurssiarvosanaa. Seitsemännen luokan jälkeen oppilaat saavat kotitalouden arvosanan päättötodistusta varten, joka ei ole suoraan keskiarvo kolmesta kurssista. Päättöarvioinnin kriteereinä ovat Opetushallituksen laatimat hyvän osaamisen kriteerit. Tässä kirjoituksessa on kerrottu kurssiarvioinnin kriteereistä, jotka ovat linjassa päättöarvioinnin kriteereiden kanssa. 

Arvosana kahdeksan tarkoittaa hyvää osaamista, ja se puolestaan merkitsee, että oppilas on saavuttanut oppimistavoitteet.

Kotitalouden kurssiarvioinnin tavoitteena on olla kannustavaa ja palautetta antavaa muutenkin kuin pelkän todistusarvosanan muodossa. Taitojen arviointi on haastavaa – taidon osaamista ei ole helppo muuttaa arvosanaksi. Etenkin kotitaloustaitojen arviointi on vaikeaa, sillä ne näkyvät ennen kaikkea prosessina opetuskerran aikana ja taitamisen lisääntymisenä opetuksen edetessä syyslukukaudelta kevätlukukaudelle. Yksittäistä tekemistä tai tuotosta ei arvioida, vaan sitä miten käytännön työskentely sujuu, miten yhteistyö sujuu ja osaako oppilas hakea tietoa eri lähteistä ja sen jälkeen soveltaa sitä joko tehtävään tai omaan työskentelyynsä. Opettaja antaa palautetta työskentelystä oppituntien aikana sekä kurssin edetessä ja keskustelee jokaisen oppilaan kanssa arvosanasta oppilaan tekemän itsearvioinnin pohjalta.

Arvioinnin tukena kotitaloudessa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä: tuntitehtävät, kirjalliset kotitehtävät, kirjalliset kokeet ja tuntikuulustelut, projektit, käytännön työskentelykokeet ryhmissä, pareittain tai yksin, itsearviointi, pariarviointi, ryhmäarviointi sekä arviointikeskustelut opettajan kanssa ja mahdollisuuksien mukaan opettajan kirjallinen palaute. Myös huoltajat voivat antaa oppilaalle palautetta kotitehtävien osalta.

Kotitalous koostuu kolmesta eri taitoalueesta

1. Käytännön työskentelytaidot

2. Tiedonhankintataidot ja tiedon käsittelytaidot

3. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

Kotitalouden kurssiarviointi eri taitoalueittain

1)      Käytännön työskentelytaidot (hygieeninen työskentely, työn suunnittelu, työvälineiden valinta, kodinkoneiden käyttäminen ja puhdistaminen käytön jälkeen, ruoanvalmistuksen perusmenetelmät, leivonnan perusmenetelmät, oman työpisteen ja keittiön siivous, luokan tehtävistä huolehtiminen.

Arvosanan kahdeksan eli hyvän osaamisen kriteerit täyttääkseen oppilas

-          työskentelee sujuvasti ja huolellisesti

-          soveltaa tietoja melko hyvin ja osaa perustella toimintaansa tai valitsemiaan työtapoja

-          hallitsee joitakin työkokonaisuuksia (esim. osaa suunnitella työskentelyjärjestyksen keittoa valmistaessaan)

-          on yleensä omatoiminen

-          toimii luokan yhteisten sääntöjen mukaisesti vastuullisesti

-          tekee työnsä loppuun saakka (useimmiten)

Arvosanan yhdeksän kriteerit täyttääkseen oppilas

-          on taitava (se, että kotitalouden tehtävät ovat tuttuja ja niitä on tehty myös kotona, näkyy taitavuutena)

-          suunnittelee työtänsä

-          soveltaa hyvin tietoja ja perustelee toimintaansa

-          on omatoiminen, oma-aloitteinen ja joustava omien tehtäviensä suhteen

-        osaa kattaa pöydän kauniisti ja oikein – osaa ottaa esteettisyyttä huomioon

Arvosanan kymmenen kriteerit täyttääkseen oppilas

-        on taitava ja varma työskentelyssään 

-        on kiinnostunut oppimaan uusia / monia tapoja tehdä jokin käytännön tehtävä

-        osaa työskennellä ripeästi, järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti

-      perustelee taitavasti toimintaansa ja osaa perustella, miksi valitsi jonkun tietyn toimintatavan (ehkä jopa erilaisen, mutta toimivan, kuin mitä opettaja on ohjeistanut)

-          aloitekykyinen ja joustava, osaa ottaa koko luokan toiminnan hallintaan ja auttaa tarvittaessa muita

-          ehdottaa uusia toimintatapoja

-          ottaa huomioon esteettisyyden tärkeänä osa työskentelyn lopputulosta niin ruoanvalmistukses-

      sa, leivonnassa kuin kattamisessa tai keittiön siisteydessä

2)      Tiedonhankintataidot ja tiedon käsittelytaidot (ohjeiden lukeminen ja niiden mukaan toimiminen, tiedon hankkiminen eri lähteistä, kirjallisten tehtävien tekeminen, kokeet, projektit, tuntitehtävät)

 

Hyvän osaamisen kriteerit eli saadakseen arvosanan kahdeksan oppilas

-          hallitsee useita asiakokonaisuuksia

-          hankkii ja soveltaa tietoa itsenäisesti jonkin verran

-          tarvitsee jonkin verran opettajan ohjausta tiedonhankinnassa

-          osaa käyttää kirjan sisällysluetteloa ja hakemistoa sekä internetin hakutoimintoja

-          kotitehtävät on tehty huolellisesti

-          kirjalliset, arvioitavat työt 7-9

Arvosanan yhdeksän kriteerit täyttääkseen oppilas

-        hallitsee asiakokonaisuuksia laaja-alaisesti eri kotitalouden osa-alueilta (ruoka, puhtaus, talous ja yhteistyötaidot)

-         hankkii, vertailee ja soveltaa tietoa itsenäisesti

-        kotitehtävät tehty ajallaan ja huolellisesti

-        osoittaa tehtävissä omaa ajattelua, pohdintaa ja tiedon soveltamista

-          kirjalliset, arvioitavat työt 8-10

Arvosanan kymmenen kriteerit täyttääkseen oppilas

-        hallitsee monipuolisesti ja perusteellisesti asiakokonaisuuksia kaikilta kotitalouden eri osa-alueilta

-         osaa arvioida tietoa ja tietolähteitä kriittisesti

-        kykenee ongelmaratkaisuun

-        hakee oma-aloitteisesti lisätietoa ja kertoo/jakaa sen myös muille

-        kotitehtävät tehty ajallaan

-        kirjalliset, arvioitavat työt 9-10

3)      Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot (erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa työskenteleminen, parityöskentely, vastuun ottaminen ja kantaminen, toisten kuunteleminen, keskusteluun osallistuminen, työjako ryhmässä, joustavuus omien töiden suhteen, toisten auttaminen, koko luokan toiminnasta vastuun kantaminen, hyvät käytöstavat niin opetustilanteissa kuin ruokapöydässä)

Hyvän osaamisen kriteerit eli saadakseen arvosanan kahdeksan oppilas

-         suhtautuu yleensä myönteisesti muihin oppilaisiin ja opettajaan

-         on yleensä yhteistyökykyinen

-         on innostunut ja vastuuntuntoinen

-         on oikeudenmukainen työjaon suhteen

-        osaa kuunnella muita, antaa työrauhan muille

-        uskaltaa esittää omia mielipiteitä

-        arvostaa muiden mielipiteitä ja kokemuksia

-        pöytätavat ovat asialliset

Arvosanan yhdeksän kriteerit täyttääkseen oppilas

-       on myönteinen ja yhteistyökykyinen

-       innostunut, vastuuntuntoinen ja aktiivinen

-      osaa työskennellä ryhmässä kuin ryhmässä

-      on tasapuolinen ja joustava työnjakotilanteissa

-      auttaa usein muita

-      on kohtelias ruokapöydässä

Arvosanan kymmenen kriteerit täyttääkseen oppilas

-      on aina myönteinen ja yhteistyö-

kykyinen

-      on erittäin innostunut, vastuuntun-

toinen ja aktiivinen

-     auttaa ja kannustaa muita

-     uskaltaa ehdottaa uusia toiminta-

malleja perustellusti

-      on oikeudenmukainen ja joustava työnjakotilanteissa ja osaa ehdottaa toimintamalleja esim. jonkun ryhmän jäsenen puuttuessa

-    sopeutuu nopeasti uuteen ryhmään

-    on kohtelias ja huomaavainen ruokapöydässä

 

Muffinit ja kuorrutus

Muffinit tehtiin Taituri-oppikirjan ohjetta hieman muokaten seuraavalla ohjeella:

Vaniljamuffinit (12 kpl)

2 kananmunaa
1 dl sokeria
3/4 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vanilja- tai vanilliinisokeria
1/2 dl maitoa (tai omena- tai appelsiinimehua)

1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Ota esille (muffini)pelti, muffinivuoat, tarvittavat työvälineet ja raaka-aineet.
2. Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella.
3. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja vanilliinisokeri keskenään ja lisää muna-sokerivaahtoon siivilän läpi varovasti puuhaarukalla sekoittaen.
4. Sekoita maito ja öljy puuhaarukalla nopeasti taikinaan.
5. Annostele taikina muffinivuokiin kahdella lusikalla. Paista uunin keskitasossa 12-14 minuuttia.

Kuorrutus 1  (ohje tulee myöhemmin)



Kuorrutus 2 (ohje tulee myöhemmin)

Kääretorttua

Munasokerivaahtotaikinan valmistusta harjoiteltiin kahdella opetuskerralla. Ensin tehtiin kääretorttu. Kahden munan kääretorttu tehtiin pareittain. Osa teki sen puolittamalla kirjan ohjeen, mutta osa kokeili ikivanhaa ohjetta, jossa noudatetaan periaatetta yhtä paljon kaikkea (paitsi leivinjauhetta).

Yhtä paljon kaikkea -kakkupohja/kääretorttupohja --> pieni kakkuvuoka tai puoli pellillistä

2 kananmunaa
yhtä paljon sokeria kuin kananmunaa
yhtä paljon jauhoja kuin kananmunaa ja sokeria (puolet jauhoista voi olla vehnäjauhoja ja puolet perunajauhoja)
0,5 tl leivinjauhetta

1. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
2. Ota esille ruoka-aineet sekä teelusikan mitta ja kolme juomalasia, joilla mittaat raaka-aineet, kulho, sähkövatkain, puuhaarukka ja kaavin. Ota esille pelti ja laita siihen leivinpaperi. Ota pöydälle toinen leivinpaperi kääretortun kumoamista varten ja ripottele sen päälle sokeria.
3. Vatkaa kananmunat ja sokeri muovikulhossa vaaleaksi vaahdoksi, jossa pysyy hetken aikaa kuvio, kun valutat taikinaa pysäytetyn sähkövatkaimen teristä.
4. Lisää vehnäjauho-(perunajauho-)leivinjauheseos siivilän läpi puuhaarukalla sekoittaen. Älä sekoita liian voimakkaasti, ettei vaahto laskeudu.
5. Kaada taikina pellille leivinpaperin päälle vain puolen pellin kokoiselle alueelle.
6. Paista kääretorttupohjaa n.5-6 minuuttia uunin keskitasossa.
7. Kumoa torttupohja sokeroidun leivinpaperin päälle. Levitä hillo tai hedelmäsose kumotulle kääretorttulevylle ja kääri se rullalle leivinpaperin avulla. Vie kääretorttu jääkaappiin tai kylmiöön ennen tarjoilua.

Sämpylöitä ja arviointia

Tällä ja viime viikolla ohjelmassa oli hiivataikinan valmistamisen opettelua. Oppimiskysymykset olivat seuraavat: Mitä hiiva tarvitsee toimiakseen? Mitä tarkoitetaan taikinan alustamisella? Miten pyöritän sämpylät? Mistä tiedän, että sämpylät ovat kypsiä?

Lisäksi mietimme, mistä osa-alueista kotitalouden arviointi muodostuu ja millaista on esimerkiksi kahdeksikon arvosanan saaneen oppilaan toiminta kotitaloustunnilla. Kotitalous on uusi oppiaine ja on tärkeää, että oppilaat tietävät, mitä asioita tunneilla arvioidaan ja miten jokainen itse voi vaikuttaa omaan arvosanaansa niin tuntityöskentelyllä kuin kotona harjoittelemalla. Kotitalous on taitoaine, jossa tarvitaan taidon oppimisen tueksi paljon tietoa. Taitojen arvioiminen ei ole helppoa, sillä jokaisella oppijalla on oma lähtötasonsa - toiset ovat tehneet paljon kotitalouteen liittyviä asioita jo kotona, toisilla taas kotitaloustaitojen harjoittelu alkaa vahvistua uuden oppiaineen myötä. Tämän vuoksi kotitaloustunneilla lähdetään liikkeelle taitojen harjoittelussa varsin helpoista käytännön sovelluksista, kuten pöydän pyyhkiminen, lattian lakaisu, puuron keittäminen tai teeleivän valmistus. Taitojen harjaantuessa myös tehtävien haasteellisuus lisääntyy. Käytännön työskentelytaidot ovat kuitenkin vain yksi osa-alue kotitalouden sisällöissä ja sitä kautta arvioinnissa.

Tiedonhankintataidot ovat tänä päivänä yhä keskeisemmässä roolissa kun ajatellaan kotien arkea ja kotitalouksien toimintaa. Millaiseen ruokaohjeeseen voin luottaa? Mistä löydän luotettavaa tietoa kodinkoneiden vertailuun ostopäätöstä tehdessäni? Millaisen pesuaineen valitsen urheilutekstiileille? Näitä tiedon hankkimisen ja soveltamisen taitoja harjoitellaan kotitaloustunneilla. Toistaiseksi tietoa tuntien aikana etsitään pääasiassa oppikirjasta, mutta ope antaa kyllä välillä luvan käyttää esim. omaa puhelinta tiedonhankintaan ja ehkäpä jonakin päivänä kotitaloustunneilla mukana on myös tablettilaite. Yksinkertaisimmillaan tiedonhankintataidot näkyvät kotitaloustunnilla siinä, miten oppilas osaa tulkita ruokaohjetta ja toimia kirjallisen ohjeen mukaan tai osaako hän hakea tietoa kirjasta johonkin tehtävään.

Kolmas arvioitava osa-alue on yhteistyötaito. Kotitaloustunnilla yhteistyötaidot ovat äärettömän keskeisessä roolissa. Monia harjoituksia tehdään yhdessä ja vaikka sämpylätaikinan alustaakin yksin, saattaa kaverista olla jotain apua siinäkin. Vaikkapa sillä viime hetkellä, kun taikinaan pitäisi lisätä vielä vähän jauhoja, jotta se taikina irtoaisi kädestä… Yhteistyötä tehdään jokaisella opetuskerralla, kun ryhmät siistivät keittiönsä käytännön työskentelyn jälkeen. Siitä täytyy antaa kyllä erityiskiitos tämän koulun seiskaluokkalaisille, joiden työskentelyn jäljiltä keittiöt jäävät lähes poikkeuksetta hienoon kuntoon! Joskus ope joutuu oikein kehottamaan innokkaita keittiöiden siistijöitä lähtemään jo kotiin… Yhteistyötä ovat myös hyvät käytöstavat ja toisten huomioon ottaminen.  On kuitenkin tärkeää erottaa hyvä käytös ja oppilaan temperamentti - saimmekin oppilaiden kanssa hyvää keskustelua aikaiseksi siitä, miten arviointiin vaikuttaa se, jos on luonteeltaan rauhallinen, vilkas, arka tai puhelias. Kaikki temperamentit kuitenkin pystyvät harjaantumaan hyvään ja toiset huomioon ottavaan käytökseen. Yhteistyötaidot ovat keskeinen taitoalue, jota harjoitellaan kotitaloustunneilla ja otetaan huomioon myös arvioinnissa.

Arviointi ohjaa oppimista ja opettamista. Toivottavasti niin oppijat kuin heidän huoltajansakin rohkaistuvat kysymään lisää, mikäli kotitalouden arviointi ihmetyttää. Se, että kotona saa harjoitella kotitalouden taitoja monipuolisesti, näkyy aivan varmasti myös kotitaloustunneilla ja on aivan mahtava ”perintö” tulevaisuutta ajatellen. Kaikki kouluaineet ovat tavattoman tärkeitä, mutta kotitalous-oppiaineella on kosketuspintaa jokaiseen päivään, niin arkeen kuin juhlaankin.

 

Sämpylät (4 kpl)

 

Taikinan juuri:

1,25 dl vettä

12,5 g hiivaa (1/4 pkt)

1 tl sokeria

1,25 dl vehnäjauhoja

 

Lisäksi:

½ tl suolaa

n. 1,5 dl sämpyläjauhoja

1 rkl rypsiöljyä

 

1. Valmista taikinan juuri: murenna hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen ja sekoita puuharukalla. Lisää  sokeri ja vehnäjauhot puuhaarukalla sekoittaen. Anna juuren kohota peitettynä lämpimässä paikassa n. 10-15 min.

2. Lisää juureen loput aineet (suola, sämpyläjauhot ja öljy) alustamalla taikinaa yhdellä kädellä. Taikina on valmis, kun se irtoaa kulhon reunoista ja sormista. Varo, ettet laita liikaa jauhoja.

3. Laita uuni kuumenemaan (tasalämpö, 225 astetta/kiertoilma, 220 astetta). Ota esille pelti ja leivinpaperi.

4. Leivo taikinasta jauhotetulla pöydällä neljä sämpylää.

5. Laita sämpylät pellille leivinpaperin päälle kohoamaan. Peitä kohotusliinalla.

6. Ota liina pois ennen paistamista. Paista sämpylöitä uunin keskitasossa n. 10-12 minuuttia.

Macaroneja lauantaikoulupäivänä

Meillä on lauantaina koulua, jotta saamme yhden syyslomapäivän lisää. Innokkaat oppilaani kyselivät, voisimmeko leipoa jotain vähän haastavampaa kuin vain ohrarieskaa. Kokeillaanpa siis tätä ohjetta ja ladataan kuvat jälkikäteen...

Kokeilimme ohjetta ja saimme aikaiseksi varsin monennäköisiä tuloksia! Macaronit ovat haastava leivonnainen - opimme varmasti aika monta asiaa aina opettajaa myöten. Kokeilu liittyy teemaan, miten kotitaloustaitoja voidaan arvioida. Millaisia haasteita voi seiskaluokan oppilaille asettaa eri taitoalueiden osalta ja kuinka paljon tekemiseen ja taitojen harjoitteluun vaikuttaa oppilaan oma innostus ja sitoutuminen? Kotitaloushan on niin paljon muutakin kuin vain ruoanvalmistusta tai leipomista. Kotitaloustunneilla harjoitellaan käytännön työtaitoja, yhteistyötaitoja sekä tiedonhankinnan ja soveltamisen taitoja.

Ja kuten jo aiemmin olemme todenneet moni muu oppiaine integroituu kotitalouteen. Tänään piipahdimme historian puolella, kun pohdimme miten leipä keksittiin ammoisina aikoina - tarinahan kertoo, että leipä syntyi puuron kiehuttua yli nuotiokiville ja paistuttua kuumilla kivillä rieskaksi. Tämän tarinan todellisuutta oli kiva mutustella ohrarieskan kera. 

Ja koska siisteys kuuluu kotiin ja kotitalouteen, voin ilokseni todeta, että launtaikoulupäivänäkin luokka jäi puhtaana odottamaan maanantaita.  

Macarons (ei ihan aitoja, mutta melkein)

3/4 dl mantelijauhetta
1,5 dl tomusokeria
1 valkuainen
0,5 rkl hienoa sokeria

1. Laita uuni kuumenemaan 150 asteeseen.
2. Sekoita mantelijauhe ja 0,5 dl tomusokeria keskenään.
3. Vaahdota valkuaista hetki sähkövatkaimella. Lisää hienosokeri ja jatka vatkaamista, kunnes valkuaisvaahto on kovaa.
4. Lisää loppu tomusokeri vähitellen ja vatkaa seosta vain sen verran, että seos on kiiltävää.
5. Sekoita manteli-tomusokeriseos valkuaisvaahdon joukkoon.
6. Laita seos muovipussiin ja pursota leivinpaperilla vuoratulle pellille halkaisijaltaan n. 2 cm nokareita parillinen määrä.
8. Anna pohjien seistä huoneenlämmössä n. 15 min ennen uuniin laittamista.
9. Paista uunin keskitasolla n. 15 min. (Lastalla varovasti kohotettaessa leivonnaisen pohja on kuiva)